MAMMUTIN SYDKSYHAMPAA UUSI MUOTO

Itasiperialainen taiteilija vierailulla Inarissa

Ulla Isotalo INARI

Opiskelijoiden kasissa tyoka-lut vaihtuvat, poly leijuu ilmas-sa ja tulkit kaantavat venajan kielta suomeksi ja painvastoin.
Taiteilija Konstantin Ma-montov on tullut Sahan tasa-vallasta, eli Jakutiasta viikoksi Inariin Saamelaisalueen Kou-lutuskeskukseen opettamaan luu- ja sarviesineiden valmis-| tamista.Taiteilija on vierailun-sa ajan taystyollistetty.

Piiivisin mestarin opissa on oppilaitoksen omia kasityo-opiskelijoita ja iltakursseilla paikallisia kasityoalan yritta-jia ja muita harrastajia. Kurs-sin aikana muuttaa muotoaan. niin poron-, hirven- kuin mam-mutinkin luu. Oppilaitoksessa opiskelevat sahalaiset vaihto-oppilaat osallistuvat kurssille ja toimivat tarvittaessa tulk-keina.

Muinaiset jattilaiset

Keviiisin kun routa sulaa, voi kuka tahansa Ioytaa maasta torrottavia mammutin ham-paita.Tama siis Sahan tasaval-lassa, jossa arvellaan olevan 80 prosenttia maailman jaljella olevista   mammutin   luista. I Nuorimmatkin niista ovat yli I 10 000 vuotta vanhoja. Parhai-| ten sailyneet luut ja varsinkin j elijiii. luui angot paaty v’ai tuiki-I joiden kayttoon. I    — Jotkut metsastajat ovat loy-I taneet jopa mammuttien hau-| tausmaita, joissa lojuu useiden I kymmenien muinaisten jatti-iaisten iuui. kenoo Mamontov.
Viimeinen merkittava 16yt6 tehtiin Sahassa noin kaksi vuotta sitten. Se on hyvin sai-lynyt kokonainen luuranko. Loydokset on kaivettava esiin i kesiiaikaan ja varovasti.Tahiin j mennessa siita on saatu maan ; pinnalle paa svoksyhampai-neen.

Nimella oli tarkoitus

Taiteilijan sukunimi Mamontov tarkoittaa mammuttia ja etunimi Konstantinista muo-toutunut lempinimi Kostja luu-ta. Kuusitoista lapsiseen perheeseen syntynyt vesa oli siis kuin johdatettu tyostamaan mammutin luuta. Han kaiversi ensimmaisen koriste-esineen-sa ollessaan alakoulussa. Kuusitoistavuotiaana nan teki nam. Opiskeltuaan alaa Jakutskin taideopistossa, Novosibirskin yliopistossa seka Venajan tai-deakatemiassa,   han   siirtyi ni ovatkin kiertaneet naytte¬lyissa opettamaan muita. Opetuslyo-ta han on tehnyt kaksikym-meritaviisi vuotta.

Useat hanen
oppilaistaan ovat voittaneet taidepalkintoja, nun Venajalla kuin muuallakm. Mamontov on Arklisen valtiollisen kult-tuun- ja taideinstituutin do-sentti.

Hanen kasissaan on syntynyt yli 1600 kaiverrustyota, pienista koriste-esineista suu-nin muistomerkkeihin. Venajan ensimmainen presidentti Boris Jeltsinkin on saanut Mamontovin tekeman taideteok-sen.
— Itse olen nyt ensimmaista kertaa ulkomailla, vaikka tyoympari maailmaa, sa-noo Mamontov.

Lyhyeen Suomen vierailuun-«sa han on mahduttanut tutus-tumisen Inarin lahiymparis-toon seka kaynnin Rovanie-mella. Enhen matkaansa Mamontov oli perehtynyt Suomen historiaan ja poliittiseen jar-jestelmaan.

Han pitaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tiloja ja tyovalineita erittain hyvina ja uskoo sielta valmistuvan piite-via kasitydlaisia.

Han arvelee myos, etta jo-kaisessa meissa asuu kaiverta-ja, taitoa pitaa ensin vain hera-tella ja tietenkin hanoitella ah-kerasti.